Tämä on poikkeus syksyn seteissä siinä, että kyseessä on yksittäinen olut ja lisäksi ainoa hapanolut. Muita verrattavia vastaavia ei sattunut olemaan enää säilössä, kun olen Rodenbachini sieltä juonut pois. Lambicia toki on, mutta niitä en raaski vielä availla.
Taisin ostaa tämän Alkosta, ehkä, kun siellä muutama vuosi takaperin oli tätä Liefmansin klassikkoa myynnissä. Liefmans on Flanderin tyylin hapanolutta, eli samaa skeneä kuin mm. Rodenbach. Taannoin rodenbachin "punaista" ja liefmanin "ruskeaa" flanderilaista eli "oud bruinia" pidettiin omina tyyleinään, mutta se on kai yleisesti jo todettu vähän turhaksi jaoksi.
Liefmansin lippulaiva Goudenband eli kultainen nauha on 8% tumman ruskea hapanolut. Se on belgityyliin sekoitus useammasta tynnyristä, 4-12kk ikäisistä. Tämä yksilö on sekoitettu valmiiksi tuotteeksi 2015, eli n. kuusi vuotta on kypsynyt (huoneenlämmössä).
Todella muhkea hedelmäisyys tuoksussa. Rusinaa, karhunvatukkaa, kirsikkaa, muutenkin tummaa marjaisuutta, mukava hento ikääntyneempi nahkaisuus taustalla. Erittäin pehmeä suussa. Valtavan marjahedelmäinen myös maussa, menee ylikypsän hedelmän puolelle. Maku kasvaa makeaksi hedelmäpalloksi, melkein poksahtaen lässähtäväksi, mutta viime hetkellä taittuu pehmeästi kevyen happamaan jälkimakuun. Kokonaisuus on liiankin kypsän hedelmän dominoima, Goudenbandin selvähkö happamuus tuntuu taittuneen pois turhan paljon. Niin hieno kuin päämaku onkin, vastapainoa ja mielenkiintoa sille ei ole tarpeeksi. Jää vähän pettymykseksi, vaikka mielellään tätä toki silti juo.
Ehkä vähän huonossa iässä. Voisin kuvitella lisäsäilytyksen tuovan lisää sherrymäisiä, nahkaisia nuotteja, jotka toisivat olueen syvyyttä. Tai vastaavasti tuoreempi olisi raikkaammalla tavalla jännempi sitten.