Alkon maistelussa oli kesän lopuksi vain muutama olut. Ja erikoisen suuri osuus Hiisiä.
![]()
Hiisi Peri
Kesäkuun pruuvista puuttunut Hiiden mosaic pilsner. Mosaic on viime aikoina ollut kovin suosittu humala, sopii mulle. Tuoksussa ruohoa, tuoretta kuusenkerkkää, jopa marjoja, myös erikoista hapanta fiilistä. Tuoksussa siis, olut ei ole maultaan hapan. Ohuehko, vähän pistävän ylikatkera, raikas,"ihan jees". Vahvasti humala edellä menevä "craft pilsner", mutta aromi kärsinyt kovin paljon parissa kuukaudessa kun ensi kerran maistoin Olutsatama-festarilla. Ja kun mallaspohja on hyvin kevyt, tästä jää melko ohut fiilis. Mutta hellepäiväksi sopii.
Marsalkka Pils Luomu
Saimaalta uusi pils. Tykkäsin Saimaa Pilsistä, tähän Marsalkkaan on kuitenkin lykätty melko hurjat katkerolukemat: Alkon sivujen mukaan 51, mutta uutuusvihkosen mukaan jopa hurjat 79 IBU. Molemmat aika paljon perinteiselle pilsille. Selkeän viljainen, kevyen ruohoinen tuoksu. Mukava. Täyteläinen fiilis, jopa vähän turhankin täyteläinen pilsiksi. Reilu, hitaasti nouseva jälkikatkero, ei raikasta kireää puraisua. Muuten oikein kiva viljainen lager, mutta jotenkin pilsiksi tuhti. Jos olisi
St. Bernardus Wit
Maineikas panimo Belgiasta. Panimon klassikko Abt12 pitää tilata ulkomailta, mutta witiä nyt sitten Alkoon? Okei. Tuoksussa kuivaa sitrusta ja muutenkin selkeää raikasta hedelmää. Raikas, kutsuva tuoksu. Terävän hiilihappoinen suutuntuma, kepeää appelsiinista hedelmää mausteisella taustabiitillä. Viimeisen päälle erinomainen wit, mitäpä sitä moittimaan.
Mustan Virran Mitzlaff Weissbier
Savonlinnalaiset joutuvat sitten heti laatubelgin perään omalla vehnällään. Ikävä kyllä ensi tuoksussa pölähtää soijaa. Se sotkeekin sitten koko olutta. Voimakas, jopa epämiellyttävän pistävä poreilu, ei päästä oikein muuta makua esille, paitsi jälkimakuun tulevan epämiellyttävän tuhnuisen sivumaun. Kevyttä vehnäoluen hedelmäesteriä löytyy kun osaa hakea. Esim. Arden maistamaan pulloon verrattuna aivan eri kamaa. Arpapeliä nämä välillä...
Stone Go To IPA
Kauppavahvuinen IPA Stonen Berliinin panimolta. Hieno tuoksu. Greippiä ja appelsiinia, hiven pihkaakin. Ohuehkon vetelä, hieman maltaan makea, johon nousee karvaus hitaasti, mutta varmasti. Aavistuksen katkerampikin saisi olla, ja toki tukevampi, mutta tämmöisiähän nämä sessio-IPAt on. Siinä sarjassa kyllä kärkijoukoissa.
Hiisi Humulus Lupus DIPA
Tuttu tuote. Pari vuotta sitten laitoin tämän Hiiden tuotoksen matsaamaan Great Dividen Herculeksen kanssa. Humulus Lupus on mielestäni ollut maan kärkeä mitä tupla-IPAan tulee. Tässä yksilössä on tuoksussa selkeää hedelmäisyyttä, marjaisuutta, makeutta, humala ei tule esiin sillä tavoin kuin odotin. Muhkea, hunajainen ja viljainen runko, johon tulee hyvä voimakas katkero ja humalakin lopulta nousee pihkaisena. Vähän veltto kuitenkin ja humala ei lyönyt esiin niin kuin se tässä parhaimmillaan lyö. En tullut tsekanneeksi pullon päiväystä, mutta nyt ei kyllä ollut parhaassa iskussaan.
Hiisi Kratti
Hitosti hiittä, kolmasosa koko setistä! Hapanvierretekniikalla tehty marjoilla maustettu "saison". Paluumuuttaja tämäkin. Tuoksussa herukkaa ja muuta marjaisuutta, happamuutta. Kirpeän marjainen hapanolut, jossa on kirpeys ja marjaisuus hyvässä balanssissa ja etenkin puolukkakulma tykkää kirpeydestä. Saisonin kanssa tällä ei ole juuri mitään tekemistä, mutta oikein kiva marja-hapan.
Founders Rübæus
![]()
Muistot Rübæuksesta kuiskailivat korvan juuressa "mehutiivistettä, mehutiivistettä", joten vähän varoen läksin tähän. Tuoksuu vadelmamehulta. Maistuu hiilihapotetulta vadelmamehulta. No okei, on siinä hiven viljaista taustavirettä ja kevyt mausteisuutta tuova katkero. Erittäin vadelmainen siis. Tää on sitä limuviinaa. Rybäus-olueksi en ottaisi vaikka nimi niin vihjailee.
To Öl Gose to Hollywood
Tanskalaisten tulkinta gosesta, mausteena appelsiini ja suola. Melko mieto, 3,8%. Erittäin hehkeä tuoksu. Raikas, kiva, appelsiininen, jossain taustalla hieman goselle tyypillistä tiskirättiä. Terävä happamuuden baitti, hedelmistä tulee makeutta ja yhdistyvät happamuuden ja suolan tuoman kovuuden kanssa virkistäväksi kokemukseksi. Ohutta runkoa ei edes huomaa. Kesäbisse.
Lapin Kulta Alkoholiton Arctic Malt Tumma
Huoh. Tuoksuu ohramaltaalle tai oikeastaan mäskille. Maistuu vierteelle, jos siitä otettaisiin makeus pois. Sellainen "kuiva mämmi". Maltainen siis maultaan, mutta aika vastenmielisellä tavalla. Vetisempi kuin vissy. Ehkä tämä jonkun sopivan ruuan kanssa toimisi. Jos on ihan pakko.
Pruuvista puuttui Foundersin PC Pils.
Hiisi PeriKesäkuun pruuvista puuttunut Hiiden mosaic pilsner. Mosaic on viime aikoina ollut kovin suosittu humala, sopii mulle. Tuoksussa ruohoa, tuoretta kuusenkerkkää, jopa marjoja, myös erikoista hapanta fiilistä. Tuoksussa siis, olut ei ole maultaan hapan. Ohuehko, vähän pistävän ylikatkera, raikas,"ihan jees". Vahvasti humala edellä menevä "craft pilsner", mutta aromi kärsinyt kovin paljon parissa kuukaudessa kun ensi kerran maistoin Olutsatama-festarilla. Ja kun mallaspohja on hyvin kevyt, tästä jää melko ohut fiilis. Mutta hellepäiväksi sopii.
Marsalkka Pils Luomu
Saimaalta uusi pils. Tykkäsin Saimaa Pilsistä, tähän Marsalkkaan on kuitenkin lykätty melko hurjat katkerolukemat: Alkon sivujen mukaan 51, mutta uutuusvihkosen mukaan jopa hurjat 79 IBU. Molemmat aika paljon perinteiselle pilsille. Selkeän viljainen, kevyen ruohoinen tuoksu. Mukava. Täyteläinen fiilis, jopa vähän turhankin täyteläinen pilsiksi. Reilu, hitaasti nouseva jälkikatkero, ei raikasta kireää puraisua. Muuten oikein kiva viljainen lager, mutta jotenkin pilsiksi tuhti. Jos olisi
St. Bernardus Wit
Maineikas panimo Belgiasta. Panimon klassikko Abt12 pitää tilata ulkomailta, mutta witiä nyt sitten Alkoon? Okei. Tuoksussa kuivaa sitrusta ja muutenkin selkeää raikasta hedelmää. Raikas, kutsuva tuoksu. Terävän hiilihappoinen suutuntuma, kepeää appelsiinista hedelmää mausteisella taustabiitillä. Viimeisen päälle erinomainen wit, mitäpä sitä moittimaan.
Mustan Virran Mitzlaff Weissbier
Savonlinnalaiset joutuvat sitten heti laatubelgin perään omalla vehnällään. Ikävä kyllä ensi tuoksussa pölähtää soijaa. Se sotkeekin sitten koko olutta. Voimakas, jopa epämiellyttävän pistävä poreilu, ei päästä oikein muuta makua esille, paitsi jälkimakuun tulevan epämiellyttävän tuhnuisen sivumaun. Kevyttä vehnäoluen hedelmäesteriä löytyy kun osaa hakea. Esim. Arden maistamaan pulloon verrattuna aivan eri kamaa. Arpapeliä nämä välillä...
Stone Go To IPA
Kauppavahvuinen IPA Stonen Berliinin panimolta. Hieno tuoksu. Greippiä ja appelsiinia, hiven pihkaakin. Ohuehkon vetelä, hieman maltaan makea, johon nousee karvaus hitaasti, mutta varmasti. Aavistuksen katkerampikin saisi olla, ja toki tukevampi, mutta tämmöisiähän nämä sessio-IPAt on. Siinä sarjassa kyllä kärkijoukoissa.
Hiisi Humulus Lupus DIPA
Tuttu tuote. Pari vuotta sitten laitoin tämän Hiiden tuotoksen matsaamaan Great Dividen Herculeksen kanssa. Humulus Lupus on mielestäni ollut maan kärkeä mitä tupla-IPAan tulee. Tässä yksilössä on tuoksussa selkeää hedelmäisyyttä, marjaisuutta, makeutta, humala ei tule esiin sillä tavoin kuin odotin. Muhkea, hunajainen ja viljainen runko, johon tulee hyvä voimakas katkero ja humalakin lopulta nousee pihkaisena. Vähän veltto kuitenkin ja humala ei lyönyt esiin niin kuin se tässä parhaimmillaan lyö. En tullut tsekanneeksi pullon päiväystä, mutta nyt ei kyllä ollut parhaassa iskussaan.
Hiisi Kratti
Hitosti hiittä, kolmasosa koko setistä! Hapanvierretekniikalla tehty marjoilla maustettu "saison". Paluumuuttaja tämäkin. Tuoksussa herukkaa ja muuta marjaisuutta, happamuutta. Kirpeän marjainen hapanolut, jossa on kirpeys ja marjaisuus hyvässä balanssissa ja etenkin puolukkakulma tykkää kirpeydestä. Saisonin kanssa tällä ei ole juuri mitään tekemistä, mutta oikein kiva marja-hapan.
Founders Rübæus
Muistot Rübæuksesta kuiskailivat korvan juuressa "mehutiivistettä, mehutiivistettä", joten vähän varoen läksin tähän. Tuoksuu vadelmamehulta. Maistuu hiilihapotetulta vadelmamehulta. No okei, on siinä hiven viljaista taustavirettä ja kevyt mausteisuutta tuova katkero. Erittäin vadelmainen siis. Tää on sitä limuviinaa. Rybäus-olueksi en ottaisi vaikka nimi niin vihjailee.To Öl Gose to Hollywood
Tanskalaisten tulkinta gosesta, mausteena appelsiini ja suola. Melko mieto, 3,8%. Erittäin hehkeä tuoksu. Raikas, kiva, appelsiininen, jossain taustalla hieman goselle tyypillistä tiskirättiä. Terävä happamuuden baitti, hedelmistä tulee makeutta ja yhdistyvät happamuuden ja suolan tuoman kovuuden kanssa virkistäväksi kokemukseksi. Ohutta runkoa ei edes huomaa. Kesäbisse.
Lapin Kulta Alkoholiton Arctic Malt Tumma
Huoh. Tuoksuu ohramaltaalle tai oikeastaan mäskille. Maistuu vierteelle, jos siitä otettaisiin makeus pois. Sellainen "kuiva mämmi". Maltainen siis maultaan, mutta aika vastenmielisellä tavalla. Vetisempi kuin vissy. Ehkä tämä jonkun sopivan ruuan kanssa toimisi. Jos on ihan pakko.
Pruuvista puuttui Foundersin PC Pils.