Jambon-beurre on klassinen ranskalainen voileipä. Ranska on tietenkin 1800-luvulta asti ollut koko modernin keittiötaiteen ylin auktoriteetti aina ravintolakeittiöiden organisoinnista ja Escoffieristä Michelin-tähtiin. Joten tottakai Ranskalla on mahdottoman hieno voileipä Jambon-beurre. Se on lisäksi Ranskan ehdottomasti suosituin voileipä. Se lausutaan "zambonböörr" ja tarkoittaa kinkkua ja voita.
Heeetkinen nyt, blogisti. Kinkkua ja voita? Siis tämä keittiötaiteen suurmaan edustus sandwich-asiassa on helvetin kinkkuvoileipä?
Image may be NSFW.
Clik here to view.
Niin. Sillä yksinkertainen on kaunista ja Ranskassa se on ymmärretty. Päivittäin miljoonat fransmannit tilaavat jambon-beurren eli patongin, jossa on voita ja kinkkua. Sille voi naureskella, mutta ottakaapa kunnon rapeakuorinen patonki, halkaiskaa se, sipaiskaa sille oikeaa voita ja laittakaa väliin oikein muhevaa maalaiskinkkua. Herkullista! Ei tarvita muuta.
Sille tietenkin kaveriksi olut. Kunnon patongissa on reilusti ns. paahtoleipäisyyttä ja kunnon kinkussa savua ja suolaisuutta. Silti hivenenkin liian voimakas olut ajaa tällaisen yli aivan heittämällä. Ensi ajatukseni oli witbier, jossa kepeä mausteisuus tukisi muuta leipää. Tai jopa Takatalo & Tompurin kylmäsavulager mätsäämään kinkkua. Lopulta kuitenkin päädyin kevyeen IPAan, joka tykkäisi vaaleine maltaineen ja humaloineen sekä leivästä, että kinkusta, muttei olisi liian ärhäkkä. Pien antoi sattumalta maistoon Brew By Numbersin oluita, joista löytyikin juuri ajatuksiini sopiva session IPA 11|03. Mosaic Single Hop.
Resepti
Oikeasti, justhan se kerrottiin. Noh. Hanki ensin hyvä patonki ja parasta mahdollista kinkkua mitä löydät. Itse kävin Hakaniemen Hallin Kestoleikkeeltä kunnon leppäsavumaalaiskinkkua. Katkaise patongista itsellesi sopiva pätkä, halkaise se, voitele oikealla voilla ja täytä kinkulla. Valmista on.
Mitenkä toimii? Noh, ihan hyvin, mutta rehellisesti sanoen, humalointi meinaa käydä liialliseksi. Mallas ja leipä toimivat yhteen, hiilihapon sekä katkeron yhteistyö toimii vastapariksi savuiselle kinkulle, mutta hyvin tuoreen oluen Mosaicin hedelmäisyys lyö yli, eikä leivästä löydy sille kumppania. Kombo on kuitenkin ihan maukas ja mielikseen siitä nauttii. Takaraivossa kytee silti ajatus, olisiko se Takatalo & Tompuri kuitenkin ollut parempi.
Heeetkinen nyt, blogisti. Kinkkua ja voita? Siis tämä keittiötaiteen suurmaan edustus sandwich-asiassa on helvetin kinkkuvoileipä?
Image may be NSFW.
Clik here to view.
Niin. Sillä yksinkertainen on kaunista ja Ranskassa se on ymmärretty. Päivittäin miljoonat fransmannit tilaavat jambon-beurren eli patongin, jossa on voita ja kinkkua. Sille voi naureskella, mutta ottakaapa kunnon rapeakuorinen patonki, halkaiskaa se, sipaiskaa sille oikeaa voita ja laittakaa väliin oikein muhevaa maalaiskinkkua. Herkullista! Ei tarvita muuta.
Sille tietenkin kaveriksi olut. Kunnon patongissa on reilusti ns. paahtoleipäisyyttä ja kunnon kinkussa savua ja suolaisuutta. Silti hivenenkin liian voimakas olut ajaa tällaisen yli aivan heittämällä. Ensi ajatukseni oli witbier, jossa kepeä mausteisuus tukisi muuta leipää. Tai jopa Takatalo & Tompurin kylmäsavulager mätsäämään kinkkua. Lopulta kuitenkin päädyin kevyeen IPAan, joka tykkäisi vaaleine maltaineen ja humaloineen sekä leivästä, että kinkusta, muttei olisi liian ärhäkkä. Pien antoi sattumalta maistoon Brew By Numbersin oluita, joista löytyikin juuri ajatuksiini sopiva session IPA 11|03. Mosaic Single Hop.
Resepti
Oikeasti, justhan se kerrottiin. Noh. Hanki ensin hyvä patonki ja parasta mahdollista kinkkua mitä löydät. Itse kävin Hakaniemen Hallin Kestoleikkeeltä kunnon leppäsavumaalaiskinkkua. Katkaise patongista itsellesi sopiva pätkä, halkaise se, voitele oikealla voilla ja täytä kinkulla. Valmista on.
Mitenkä toimii? Noh, ihan hyvin, mutta rehellisesti sanoen, humalointi meinaa käydä liialliseksi. Mallas ja leipä toimivat yhteen, hiilihapon sekä katkeron yhteistyö toimii vastapariksi savuiselle kinkulle, mutta hyvin tuoreen oluen Mosaicin hedelmäisyys lyö yli, eikä leivästä löydy sille kumppania. Kombo on kuitenkin ihan maukas ja mielikseen siitä nauttii. Takaraivossa kytee silti ajatus, olisiko se Takatalo & Tompuri kuitenkin ollut parempi.
Tuomio:
Jambon-beurre + Session IPA
EEEHKÄ
